Re: Apuvirran antaminen?

From	"HS" <hs@eiroskaa.nic.fi.invalid>
Newsgroups	sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject	Re: Apuvirran antaminen?
Date	2015-08-11 20:46 +0000
Organization	A noiseless patient Spider
Message-ID	<mqdmvm$7hp$1@dont-email.me> (permalink)
References	<mqdgfv$b5e$1@dont-email.me> <mqdj5k$mvu$1@dont-email.me>

Show all headers | View raw

Juhani Varemo wrote:

> - miinuskaapelin viimeiseksi kytkeminen on
> (käyttäjä)turvallisuutta. Plus- kaapelilla voi silloin sekoilla
> vapaammin, kunhan nyt ei saman akun napoja sillä oikosulje.

Juuri näin, ja syystä jonka kuvailitkin - jos ja kun kipinöitä
tulee, niin johonkin muualle kuin akusta mahdollisesti purkautuvaan
räjähdyskaasupilveen. Ei sieltä akusta kyllä vetyä isommin tule
ellei sitä yliladata, joten riski on käytännössä olematon. Toinen
mahdollinen vaaran paikka olisi akun oikosulkeminen virhekytkennällä
ja silloinkin on turvallisempaa, että se virtapiirin sulkeva (eli
viimeksi kytkettävä) piste on muualla kuin akun navassa mahdollisten
happoroiskeiden vuoksi. Yhtäkään akkua en ole kuullut räjähtäneen
apuvirtaa annettaessa, mutta miksi sitä häviävän pientäkään
riskiä ei välttäisi, kun siitä ei ole oikein mitään haittaakkaan?

> Näihin ohjeisiin on sitten poikkeuksiakin. Esim uudehkon Mersun
> konetilassa oli oman kantensa alla 2 järeää kuparitappia joiden
> kautta lataukset ja apuvirrat kuuluu hoitaa. Ei suoraan akkuun eikä
> muuallekaan.... ei sieltä kyllä kohtuullisella purkamisella akkua
> löydäkään :-)

Tuon syy on käsittääkseni akun lataus- ja purkuvirtaa mittaavassa
elektroniikassa. Kaiken virran on syytä kulkea mittauspiirin läpi,
jotta mittaus ei sekoa ja aiheuta ongelmia. Älä kysy mihin tuota
mittausta oikeasti tarvitaan... Kun sellainen nyt kuitenkin on, niin
annetaan sen toimia ja otetaan (tai annetaan) myös apuvirta mittarin
läpi eli niistä

Askon kysymiin havaintoihin hajonneista lataussäätimistä tai
elektroniikasta tiedä yhden tapauksen, jossa apuvirtaa antaneen auton
lataussäädin otti nokkiinsa kaapeleiden irrotuksesta. Tämä tosin
oli 1980-luvun alun auto, ja noihin aikoihin tällaisiin ei kai vielä
isommin kiinnitetty huomiota. Nämä uudet ovat tuossa(kin) suhteessa
paljon kestävämpiä. Jos museoikäisellä kalustolla harrastaa
apukäynnistyksiä, niin varminta on sammuttaa avustavan auton moottori
ennen kaapelin irrottamista. Se irtoava kuormahan on se tyhjempi akku
siellä avustettavassa autossa, ja sen kadotessa piiristä avustavan
auton laturin jännitesäädin ampuu jännitteen katosta läpi. Jos
avustavankin auton käynnistyminen on niin hilkulla ettei sitä uskalla
sammuttaa, niin ainakin on hyvä kytkeä ennen kaapelien irrottamista
reilusti kuormitusta päälle: takalasin lämmitin ja ajovalot ovat
tuon ikäisellä autolla yleensä jo hyvä pohjakuorma. Niiden
tarkoitus on luoda laturille niin paljon kuormaa, että se ei pysty
tuottamaan enää paljon enempää tehoa ja siksi load dump -piikki
jää matalammaksi. Apuvirran antamisen aikana pidetään tietysti
kaikki ylimääräinen kulutus pois molemmista autoista, jotta virtaa
riittää avustettavan akun lataamiseen.

Homman clou on siis laturin ja lataussäätimen toiminnassa. Laturissa
on aina jonkin verran energiaa varastoituneena magneettikenttään. Kun
kuormitus putoaa äkillisesti, tämä energia purkautuu laturin
lähtöön ja sen lähtöjännite nousee. Lataussäädin vähentää
laturin magnetointia - eli laturin tehoa - havaitessaan kuormituksen
laskeneen, mutta tähän kuluu väkisinkin jonkin aikaa. Siksi tuo load
dump -piikki on aika jyrkästi nouseva ja kohtuullisen jyrkästi, mutta
nousua loivemmin laskeva. Korkeutta jännitepiikillä on helposti
useita kymmeniä voltteja mutta kestoa häviävän vähän.
Valitettavasti se "häviävän vähä" riittää hävittämään
puolijohteita, ellei piirissä ole riittävän järeitä ja myös
riittävän nopeita (!) transienttisuojia tuota piikkiä tappamassa.

Kaapeleiden induktanssi vaikuttaa periaatteessa ilmiöön myös saman
suuntaisesti, mutta sen vaikutus on melko olematon verrattuna tuohon
laturin magneettikentästä lähtevään jysäykseen.

--

Back to sfnet.harrastus.elektroniikka | Previous | Next — Previous in thread | Next in thread | Find similar

Thread

Apuvirran antaminen? Asko <asko@noname.invalid> - 2015-08-11 21:57 +0300
  Re: Apuvirran antaminen? Juhani Varemo <juhani.poista@kuivanto.fi.invalid> - 2015-08-11 22:43 +0300
    Re: Apuvirran antaminen? "HS" <hs@eiroskaa.nic.fi.invalid> - 2015-08-11 20:46 +0000
  Re: Apuvirran antaminen? Hannu Vuolasaho <vuokkosetae@gmail.com> - 2015-08-11 23:35 +0300
  Re: Apuvirran antaminen? Ari Saastamoinen <oh3mqu+news@hyper.fi> - 2015-08-12 19:22 +0300
    Re: Apuvirran antaminen? Asko <asko@noname.invalid> - 2015-08-12 21:37 +0300
      Re: Apuvirran antaminen? Juhani Varemo <juhani.poista@kuivanto.fi.invalid> - 2015-08-13 09:20 +0300
      Re: Apuvirran antaminen? Hannu Vuolasaho <vuokkosetae@gmail.com> - 2015-08-13 13:45 +0300
        Re: Apuvirran antaminen? upsidedown@downunder.com - 2015-08-13 14:06 +0300
  Re: Apuvirran antaminen? MStr <m.a.r.s@earth.org> - 2015-08-15 07:04 +0300
    Re: Apuvirran antaminen? Asko <asko@noname.invalid> - 2015-08-16 09:47 +0300
      Re: Apuvirran antaminen? Juhani Varemo <juhani.poista@kuivanto.fi.invalid> - 2015-08-16 09:56 +0300
        Re: Apuvirran antaminen? MStr <m.a.r.s@earth.org> - 2015-08-16 10:51 +0300
          Re: Apuvirran antaminen? Otto Keronen <otto.keronen@gmail.com> - 2015-08-16 11:31 +0300
            Re: Apuvirran antaminen? Asko <asko@noname.invalid> - 2015-08-16 12:57 +0300
              Re: Apuvirran antaminen? "HS" <hs@eiroskaa.nic.fi.invalid> - 2015-08-16 14:07 +0000
            Re: Apuvirran antaminen? Juhani Varemo <juhani.poista@kuivanto.fi.invalid> - 2015-08-16 23:21 +0300
              Re: Apuvirran antaminen? "HS" <hs@eiroskaa.nic.fi.invalid> - 2015-08-17 17:14 +0000
                Re: Apuvirran antaminen? Juhani Varemo <juhani.poista@kuivanto.fi.invalid> - 2015-08-17 23:31 +0300

csiph-web